lauantai 26. lokakuuta 2013

Keltainen väri nauraa

Keltainen on voimaväri. Sen huomaa jo siitä, kuinka keskittyneesti pieni lapsi pyörittää keltaista sormiväriä paperinkulmaan aikaansaadakseen auringon. Edessämme on jälleen pitkä, pimeä talvi. Alastomat puut, hyinen kylmyys, katoava valo. Kuinka janoammekaan viimeisiä laskevia valonsäteitä lyhenevien päivien rippeistä. Minne katosivatkaan pakkasen esiin taikoma tulenpuna, kirkuva karkinkeltainen, hämmentynyt ja viehkeä vihreä muuttumassa lämpimäksi umbraksi ja siennaksi. Tällaista luonnon tarjoamaa verkkokalvojen värikylpyä saa vain kerran vuodessa.

Puhutaan paljon väripsykologiasta. Siitä kuinka värit vaikuttavat mieleen: jaksamiseen, tunne-elämään ja kognitiivisiin toimintoihin. Ihmisen värinäkö onkin ihan omaa luokkaansa jättäen kauas jälkeensä tietokoneiden rgb-avaruuden. Värithän ovat oikeastaan, täsmällisemmin ilmaistuna, eri aallonpituuksin silmään saapuvaa valoa. Näistä sähkömagneettisista aalloista aivot muodostavat varsinaisen värikokemuksen. Tämä kokemus voi olla joskus varsin vavahduttavakin. Mielisairaalassa työskennellyt taideopettajani kertoi potilaasta, joka oli kesken kuvan maalaamisen alkanut nauraa räkättää kovaan ääneen. Kun häneltä oli kysytty, mikä oli niin hauskaa, potilas oli vastannut, että keltainen väri paperilla nauroi hänelle.

Innoituksen tämän jutun kirjoittamiseen sain Arabian Niiskuneiti -mukista. Onhan muumimukeja kertynyt ajan kanssa jo jokunen kappale ja pidän niistä kaikista, mutta tässä mukissa on jotakin vastustamatonta: hämmästyttävän toimiva keltaisen sävy. Ei liian lämmin tai liian sitruunainen vaan juuri oikea keltainen herättämään aamusamean olon.

Keltainen on väreistä vavahduttavin. Suurina pintoina tai väärissä yhteyksissä se sivaltaa kohti häijysti, satuttaen silmiä, aiheuttaen migreeniä, tehden levottomaksi ja ärtyneeksi. Mutta silloin tällöin, sopivina annoksina, se räpsäyttää ilon tunteen päälle varsin huomaamattomalla ja helpolla tavalla. Ei ole sattumaa että pääsiäistä juhlitaan tipun keltaisissa merkeissä. Ei ole sattumaa, että kylmästä kevätmaasta esiin puskevat narsissit ovat keltaisia tai että ala-asteen pulpetinkannet oli maalattu kirkkaan keltaisiksi. Ei, joku väitti kiven kovaan, että juuri keltainen stimuloi aivoja parempiin oppimissuorituksiin. Kenties kevät narsissitkin stimuloivat luontoa heräämään. Tiedä häntä, keltainen kuitenkin vetää puoleensa juuri nyt, vielä hetken aikaa...ennen joulun punaista ja havun vihreää...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti